LHL Hjerneslag

Hopp direkte til innhold

Oahpa vuoiŋŋašgáldnanvigi dovdomearkkaid!

Fáhkka váttis hupmat, mojohallat dahje loktet gieđaid? De sáhttá dat leat vuoiŋŋašgáldnan. Čuojat 113 – Juohke sekunda lea dehálaš!

Vuoiŋŋašgáldnanvigi dieđut

  • Sivvan sáhttá leat varrabunci (vuoiŋŋašdohppehat) dahje vardin vuoiŋŋamaččain.
  • Sullii 12 000 ožžot dan juohke jagi.
  • Gaskamearálaš ahki lea sullii 75 jagi, muhto sáhttet eará ahkásaččat maid dan oažžut – maiddái.
  • Dábálaš sivva jápmimii, duođalaš doaibmahehttehussii mii ii leat riegádeamis juo leamaš ja guhkesáigásaš institušuvdnafuolahussii.
  • Alla varradeaddu, alla kolesterola, ritmarievdan váimmus, borgguheapmi, diabetes ja ovddeš.
  • TIA (časkásanváddu) leat dehálaš riskafáktorat.
  • Dearvvašlaš eallinvuohki sáhttá unnidit vuoiŋŋašgáldnanvigi riskka.

Hállat moddját loktetHállat moddját loktet

Dán sáhtát dahkat vai unnidat vuoiŋŋašgáldnanvigi riskka:

  • Mihtit varradeattu dávjá doaktára luhtte ja váldde vuostá divššu jus lea beare allat.
  • Heaitte borgguheames jus borgguhat.
  • Čuovo borranráđiid ja muitte earenoamážit borrat eanet ruotnasiid ja unnit sáltti.
  • Muitte Dine30 juohke beaivvi. Dávjá veahá lášmmohallat lea dahká buori, it ge don dárbbat lášmmohallat systemáhtalaččat.
  • Lea ge várrogas alkoholain – earenoamážit máŋga ovttadaga hávális.
  • Lea ge áicil ja čuovvol jus dus lea diabetes, ritmarievdan váimmus, dahje eará buozanvuođat maid ovddas oaččut divššu.